Lokal

Rapòrt tokante kombatimentu di tentamentu i diskriminashon den skolnan

Published

on

WILLEMSTAD. Resientemente a finalisá e rapòrt tokante tentamentu i diskriminashon den skolnan di fundeshi i avansá na Kòrsou.
E meta di e investigashon tabata pa inventarisá e eksistensia di tentamentu i diskriminashon den enseñansa di fundeshi i avansá pa despues bin ku rekomendashonnan konkreto pa redusí e fenómeno akí.
E investigashon a keda hasí pa Universidat di Kòrsou Dr. Moises da Costa Gomez (UoC), den estrecho kooperashon ku Foundation Fair Educational Chance (FFEC) i Rijksuniversiteit Groningen (RUG) di Hulanda.
E investigashon a keda koordiná pa dr. Odette van Brummen-Girigori (UoC i FFEC), dr. Pieternel Dijkstra (FFEC) i dr. Dick Barelds (RUG).
A hasi un investigashon kuantitativo bou di 739 alumno, konsistiendo di 413 alumno di enseñansa di fundeshi i 326 alumno di enseñansa avansá.
E investigashon a mustra entre otro ku e kandidat di alumno ku ta indiká ku nan a keda diskriminá ta mas haltu serka e alumnonan di enseñansa di fundeshi (52.3%) i alumnonan di enseñansa avansá (48.9%) ku e kantidat di alumnonan ku a indiká ku nan a keda tentá (skol di fundeshi 34.7%) i skol, avansá 24.8%).
Lokual ta yama atenshon prinsipalmente ta ku diskriminashon a base di peso ta keda menshoná ku frekuensia relativamente. Kompará ku e alumnonan di enseñansa di fundeshi, alumnonan di enseñansa avansá ta menta tambe otro motibunan pa kiko nan ta keda diskriminá manera pais di orígen, famia, peinado i preferensia seksual.
Tambe alumnonan ku tantu un koló di kueru hopi skur komo un koló di kueru blanku frekuentemente ta keda tentá/diskriminá pa esaki dor alumnonan ku un koló di kueru medio brùin òf brùin kla.
Komo ekstenshon di esaki e alumnonan ku ta keda tentá ta raportá ku nan ta sinti nan ménos vinkulá i inkluí. En kambio alumnonan ku gusta bai skol i ta haña dushi na skol ta diskriminá ménos frekuente.
Pa loke ta trata tentamentu i diskriminashhon ta konta ku un gran parti di e viktimanan tambe ta outor di tentamentu/diskrimnashon anto parse ta papia di un victim-bully cycle.
KONSEHONAN
Pa e uso di esakinan a formulá e rekomendashonnan evidence-based den e rapòrt di tal forma ku nan por keda implementá mesora si tin mester. Na promé lugá, ta proponé pa konsistentemente traha un “anti-pestprotocol” si no tin esaki ainda, plama esaki, mantené i evalué anualmente.
Teniendo un anti-pestprotocol i aplikando esaki ta kontribuí pa diferente motibu na un klima di skol positivo den kua e alumno ta sinti su mes sigur. O sea e ta duna e señal kla na alumnonan i otronan konserní ku tentamentu (i diskriminashon) no ta wòrdu aseptá. Despues e ta mengua e inklinashon pa tenta (i diskriminá).
Na di dos lugá, ta proponé duna alumnonan informashon tokante tentamentu i diskrimashon, pasobra ta sosodé regularmente ku alumnonan ta tenta i/òf diskriminá sin ku tur biaha nan mes ta konsiente di esaki.
Of nan sa si ku nan ta hasiendo esaki, pero no ta ripará ki impakto nan komportashon tin riba otronan.

Trending

Exit mobile version